Kuluneina viikkoina Suomen poliittisessa kentässä kävi poikkeuksellinen myllerrys: pääministeri Antti Rinne erosi ja uudeksi pääministeriksi nousi Sanna Marin.
Politiikan seuraajalle hallituskriisi tarkoitti lukuisien ovien seuraamista. Toimittajat päivystivät ovien takana ja mediat lähettivät katselijoille livelähetystä, jossa odotettiin ovien avautumista. Jutuissa seurattiin hallituskriisin etenemistä hetki hetkeltä (ks. esim. Turun Sanomien liveseuranta).
Lukekaa Jari Tervon kolumni Hallituskriisi oli kuin Prisman livelähetys kassahihnalta ja alku toimittaja Tommi Parkkosen näkökulmatekstistä Iltalehdestä Näkökulma: Hallituskriisi kuin Norppalive.
Perinteisesti liveseurantaa tai raportointia on tehty urheilujournalismissa, mutta nykyään yhä useammin myös esimerkiksi politiikan uutisissa. Keskustelkaa yhdessä:
- Miksi mediat tekevät livelähetyksiä? Mitä lisäarvoa ne tuovat uutisointiin?
- Millaisesta journalismin, uutisen ja median käytön muutoksesta ovilivet kertovat?
- Onko ovilive journalismia?
- Miten verkko muuttaa uutista ja erilaisia juttutyyppejä?
Livenä ja läsnä. Verkon uudet juttutyypit -teoksessa Terhi Uppola kertoo, että verkossa journalismi hyödyntää esimerkiksi sosiaalisesta mediasta tai peliteollisuudesta tuttuja keinoja. Some vaikuttaa siihen, millaista kerrontaa journalismilta odotetaan.
Ideoikaa uudenlaisia uutisoimisen tapoja, jotka ammentavat tubettajien, pelien tai somekerronnan tyylistä. Ottakaa aiheeksi hallituskriisi (tai valitkaa jokin muu teitä kiinnostava uutisaihe) ja pohtikaa, miten siitä voisi uutisoida uudella tavalla. Lähtekää ideoinnissa liikkeelle omasta kiinnostuksesta – mikä saisi teidät kiinnostumaan esimerkiksi hallituskriisin käänteiden seuraamisesta.