Uutismediakasvatus vahvistaa kriittistä lukutaitoa
Uutismedian liiton ja sen jäsenlehtien mediakasvatustoiminta tukee lasten, nuorten ja aikuisten kriittistä ja aktiivista mediasuhdetta. Avaamme journalismin pelisääntöjä ja tuomme esiin luotettavan mediasisällön merkitystä.
Tuotamme materiaaleja media- ja journalismikasvatukseen eri ikäryhmille. Julkaisemme läpi lukuvuoden mediakasvatuksellisia oppituntivinkkejä.
Järjestämme koulujen ja uutismedian yhteisen Uutisten viikon tammi–helmikuussa.
Toimimme lasten ja nuorten lukutaidon puolesta. Järjestämme vuosittain lukutaitopäivän kampanjan sekä Uutisjahdin.
Tuotamme tutkimustietoa nuorten mediankäytöstä sekä uutissuhteesta ja -kanavista.
Jäsenmediamme ympäri Suomen tekevät tiivistä yhteistyötä koulujen ja oppilaitosten kanssa.
Järjestämme koulutuksia sekä journalisteille että opettajille. Kehitämme mediakasvatusta ja vaikutamme sen asemaan opetuksessa.
Uutisia
Vahvistamme journalismin asemaa opetuksessa
Teemme pitkäjänteistä edunvalvontaa, jotta mediakasvatus, media- ja informaatiolukutaito sekä journalismin ymmärtäminen vahvistuvat osana koulutusta ja yhteiskunnallista päätöksentekoa. Keskeisenä tavoitteenamme on, että journalismin rooli ja merkitys kirjataan tulevaan perusopetuksen opetussuunnitelmaan nykyistä selkeämmin.
Journalismi ei ole vain yksi sisältö muiden joukossa. Se perustuu Journalistin ohjeisiin, faktantarkistukseen ja vastuuseen yleisöstä, ja julkaiseminen tapahtuu päätoimittajavastuulla. On olennaista, että oppilaat oppivat, millä periaatteilla journalistista sisältöä tuotetaan, miten erilaisia sisältöjä arvioidaan kriittisesti ja miksi vapaa ja riippumaton media on keskeinen osa toimivaa demokratiaa.
Demokratia rakentuu luotettavan tiedon, osallisuuden ja kriittisen medialukutaidon varaan. Siksi mediakasvatus on olennainen osa demokratiakasvatusta.
Korostamme vapaan ja riippumattoman median merkitystä demokratialle. Samalla painotamme, että kansalaisten on osattava tulkita mediasisältöjä ja osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun rakentavasti.
Jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus oppia:
- ymmärtämään journalismin rooli yhteiskunnassa
- tunnistamaan luotettava tieto ja erottamaan se harhaanjohtavasta sisällöstä
- toimimaan aktiivisena ja vastuullisena kansalaisena
Median toimintaympäristöä ohjataan yhä vahvemmin Euroopan unionissa. Siksi on tärkeää, että journalismin, mediakasvatuksen ja sananvapauden näkökulmat huomioidaan jo sääntelyn valmistelussa.
Uutismedian liitto toimii osana Medialiiton edunvalvontaa ja varmistaa, että EU-päätöksenteossa tunnistetaan luotettavan journalismin merkitys demokratialle sekä kansalaisten medialukutaidon vahvistamisen tarve.
Uutismedian liitto vaikuttaa osana Medialiiton edunvalvontaa siihen, että lukutaito, mediakasvatus ja journalismin ymmärtäminen näkyvät vahvasti hallitusohjelmassa. Tavoitteemme on, että päätöksenteossa tunnistetaan lukutaidon merkitys paitsi koulutuksessa myös laajemmin yhteiskunnassa.
Monipuolinen lukutaito on demokratian perusedellytys, ja journalistisilla sisällöillä on keskeinen rooli sen rakentumisessa. Siksi lukutaitotyö on kytkettävä tiiviisti mediakasvatukseen sekä journalismin ymmärtämiseen.
Aktiivista mediakasvatusta 1960-luvulta saakka
Uutismediat ovat tehneet Suomessa mediakasvatustyötä jo 1960-luvulta alkaen – kolmanneksi pisimpään maailmassa. Toiminta alkoi alun perin historianopettajille suunnatusta kurssista, mutta se on laajentunut monenlaiseen yhteistyöhön lehtien ja koulujen välillä. Viime vuosina mediakasvatuksen merkitys on entisestään korostunut.
Koulujen ja uutismedian yhteistä Sanomalehtiviikkoa on vietetty vuodesta 1995. Vuonna 2021 teemaviikon nimi muuttuu Uutisten viikoksi. Teemaviikon tärkein asia on ollut alusta saakka uutismediasisältöjen saaminen oppilaiden luettavaksi.
Usein kysyttyä uutismediakasvatuksesta
Uutismedia tarkoittaa mediaa, joka tuottaa journalistisia uutisia ja ajankohtaissisältöjä. Uutismedioita ovat muun muassa sanomalehdet. verkkouutispalvelut sekä radiokanavat. Suomalaisia uutismedioita ovat muun muassa Helsingin Sanomat, Iltapäivälehdet ja paikallislehdet.
Uutismedioiden tehtävä on välittää ihmisille luotettavaa, faktapohjaista ja monipuolista tietoa yhteiskunnasta ja ajankohtaisista tapahtumista. Sitä kutsutaan journalismiksi.
Uutismediat tekevät journalismia moniin eri kanaviin. Samat uutiset voivat ilmestyä verkkosivuilla, sovelluksissa, videoina, podcasteina ja sosiaalisessa mediassa.
Uutismedian sisältö tuotetaan toimituksissa, joissa työskentelee ammattitaitoiset journalistit. Heitä sitovat journalistin eettiset ohjeet.
Journalismi tarkoittaa ajankohtaisten tietojen hankkimista, tarkistamista ja julkaisemista yleisölle. Journalismin tavoitteena on välittää ihmisille luotettavaa tietoa yhteiskunnasta ja maailmassa tapahtuvista asioista.
Myös viihteelliset jutut ja esimerkiksi urheilu-uutiset sekä sarja-arviot kuuluvat journalismiin. Journalismi on myös arkipäiväisten asioiden ja ilmiöiden kuvaamista yleisölle.
Journalismissa on olennaista, että faktat tarkistetaan ja että ne erotetaan selvästi mielipiteistä.
Suomessa journalismia ohjaavat Journalistin ohjeet. Niiden mukaan tiedot pitää tarkistaa huolellisesti, yleisölle on kerrottava olennaiset tiedot avoimesti ja virheet on korjattava.
Journalismi on tärkeä osa demokratiaa, koska se auttaa ihmisiä tekemään päätöksiä luotettavan tiedon pohjalta.
Toimittaja hankkii, tarkistaa ja välittää tietoa yleisölle. Työhön kuuluu esimerkiksi juttujen ideoimista, haastattelujen tekemistä, taustatiedon etsimistä, juttujen kirjoittamista, kuvaamista ja sisällön julkaisemista eri kanavissa.
Toimittajat seuraavat yhteiskuntaa ja selvittävät asioita, joilla on merkitystä ihmisille. He voivat tehdä uutisia esimerkiksi politiikasta, taloudesta, kulttuurista, urheilusta tai paikallisista tapahtumista.
Nykyään toimittaja paitsi kirjoittaa juttuja tekee usein myös videoita, podcasteja, datajournalismia tai sosiaalisen median sisältöjä.
Suomessa ilmestyy yli 200 uutismediaa. Lehtien määrä on meillä asukaslukuun suhteutettuna suuri: 100 000 asukasta kohden ilmestyy noin neljä lehteä.
Vaikka lehtinimikkeiden määrä on vähentynyt, suomalaiset ovat edelleen uutismediakansaa. Suomessa on vahva paikallisjournalismin perinne, ja uutismedioita ilmestyy eri puolilla maata.
Luotettava journalismi perustuu tietojen tarkistamiseen ja yhteisiin pelisääntöihin. Toimittajat pyrkivät varmistamaan tietojen paikkansapitävyyden useista lähteistä ennen julkaisemista eivätkä koskaan julkaise pelkkiä huhuja.
Uutismediat ovat pyrkivät totuudenmukaisuuteen ja korjaavat virheensä peittelemättä. Suomalaiset uutismediat ovat sitoutuneet journalistin ohjeisiin, jotka määrittävät niille lakia tiukemmat eettiset ohjeet.
Uutisissa korostuvat usein konfliktit, ongelmat ja poikkeukselliset tapahtumat, koska ne ovat yhteiskunnallisesti merkittäviä ja kiinnostavat ihmisiä.
Ihmisen huomio kiinnittyy luontaisesti uhkiin ja huonoihin uutisiin. Siksi negatiiviset aiheet voivat jäädä mieleen voimakkaammin kuin myönteiset uutiset.
Uutismediassa kerrotaan kuitenkin myös ratkaisuista, onnistumisista ja myönteisestä kehityksestä.
Valtaosa nuorista seuraa uutisia, mutta eri tavalla kuin vanhemmat sukupolvet. 13–18-vuotiaiden nuorten tärkein uutiskanava on tällä hetkellä Tiktok ja lyhytvideo on heille mieluisin uutisen muoto.
Nuoret ovat kiinnostuneita erityisesti omaan elämäänsä liittyvistä uutisista, mutta heitä kiinnostaa myös isot kotimaan ja ulkomaan uutiset sekä paikallisuutiset. Olennaista on, että sisällöissä on nuorten elämää koskettavia näkökulmia.
Uutismedioissa kehitetään uusia tapoja kertoa uutisia nuorille ymmärrettävästi ja kiinnostavasti. Nuorten tapa seurata uutisia muuttaa journalismin muotoa. Moni media tuottaa nykyään uutisia myös lyhytvideoina.
Tekoäly voi auttaa journalismin tekemisessä, mutta se ei voi korvata journalistista työtä. Tekoälyä voidaan käyttää esimerkiksi tekstien tiivistämiseen, laajojen aineistojen analysointiin tai rutiinitehtävien automatisointiin.
Journalismissa tarvitaan kuitenkin edelleen ihmisiä arvioimaan tiedon luotettavuutta, tekemään eettisiä päätöksiä, ymmärtämään yhteiskunnallisia ilmiöitä ja kohtaamaan ihmisiä..
Tekoäly voi myös tehdä virheitä tai tuottaa harhaanjohtavaa sisältöä. Journalismiin liittyy aina päätoimittajan vastuu sisällöistä. Se säilyy aina ihmisillä.
Asiantuntijamme apunasi
Susanna Ahonen
medialukutaidon ja edunvalvonnan asiantuntija