Opettaja-toimittaja Tuomas Kasevan mukaan koulut tekevät erinomaista työtä nuorten mediakasvatuksen kanssa.

”Suomessa mediakasvatusta on kouluissa paljon verrattuna moneen maahan. Ajattelen, että tällä on ollut väistämättä jokin vaikutus siihen, että kansa on medialukutaitoista. Sitä kautta tiedetään mihin voi luottaa ja
millä tavalla journalismi syntyy”, Kaseva sanoo. Hän on Helsingin Sanomien featuretoimituksen tuottaja, entinen Kallion lukion mediaopettaja sekä tehnyt äidinkielen Särmä-oppikirjasarjaa.

Luottamus uutisiin on Suomessa poikkeuksellisen korkea. Suomalaisista 76 prosenttia luottaa itse seuraamiinsa uutisiin ja 69 prosenttia useimpiin uutisiin. Tämä selvisi Oxfordin yliopiston Reuters-instituutin tutkimuksessa
vuonna 2023. Luottamus uutisiin on kasvanut jo kolmen vuoden ajan.

Kaseva uskoo, että osasyy medialukutaitoon on myös sillä, että Uutismedian liitto on sitkeästi pitänyt esillä mediakasvatusta ja journalismin asiaa vuodesta toiseen. Aihepiirin ei ole annettu unohtua.

”Uutismedian liitto on joka vuosi kunnianhimoisesti tuonut uusia kulmia siihen, mitä journalismin puolta kannattaa nyt käsitellä ja kuinka erilaisia juttuja tuodaan tunneille. Kouluissa taas on nähty, että journalismi on tosi olennainen asia, se liittyy oppilaiden arkeen ja kansalaisiksi kasvamiseen”, Kaseva sanoo.

OECD-maissa nuorten osaamistuloksia mittaavan Pisa-tutkimuksen mukaan suomalaisnuorten osaaminen on heikentynyt vuodesta 2006 alkaen. Vuoden 2022 tuloksissa lukutaidossa tapahtui suurempi muutos kuin koskaan aiemmin. Kaseva uskoo, että yhä useamman nuoren kirjoitetun tekstin lukutaito pohjaa vahvasti uutis-, ajankohtais- ja featuresisältöihin samalla, kun kirjojen lukuharrastus on hiipunut.

”Onko tämä uusi ilmiö? Ei. Mutta joukko, jonka lukutaidon kehittymisessä journalistiset tekstit ovat miltei ainoita tekstejä mitä arjessa luetaan, on varmasti kasvanut ja on isohko.”