Audio jatkaa voittokulkuaan, ja tekstiä tarvitaan kuten ennenkin.

Digitaalisuuden aikakaudella tekstin ja äänen vastakkainasettelu voidaan unohtaa ja todeta, että molemmat ovat yhtä tarpeellisia. Samoin ajattelee yleisö. Äänikirjojen suosiolle ei näy loppua, ja mediatalot suoltavat podcast-sarjaa toisensa perään. Enää ei tarvitse valita jompaakumpaa, kun voi ottaa molemmat. Litterointiohjelmat muuntavat ääntä tekstiksi, ja puhesynteesiohjelmat tekevät tekstistä puhetta nappia painamalla.

Uutismedian liitto teki kesällä 2021 jäsenmedioille suunnatun audiokyselyn. Vastauksia saatiin 44. Valtaosa vastaajista edusti paikallislehtiä, mutta mukana oli myös kaupunki- ja päivälehtiä. Lähes 80 prosenttia vastaajista kertoi tarjoavansa jonkinlaisia äänisisältöjä.

Suosituimmat audiosisällöt olivat videot, joita julkaisi lähes 80 prosenttia vastaajista. Teksti puheeksi -toiminto löytyi neljänneksestä vastaajalehdistä, mutta viiden vuoden sisällä jopa 80 prosenttia uskoi toiminnon olevan jo käytössä.

Enemmistö vastaajista piti audiosisältöjä tärkeäna lisänä uutismedian tarjonnassa. Avoimissa vastauksissa korostui nuorten palveleminen, mutta myös vanhusväestön katsottiin hyötyvän äänisisällöistä. Eräs vastaajista kiteytti asian seuraavasti:

– Nuoret yleisöt kuluttavat sisältöjä yhä enemmän audiomuodossa, ja jos haluamme vastata heidän mediankulutustarpeisiinsa ja -tottumuksiinsa, pitää meidän pystyä tarjoamaan sisältöjä myös audioina. Toinen tärkeä syy ovat ikääntyvät lukijat, jotka mahdollisesti joutuvat luopumaan lehdestä, koska eivät näe enää lukea. Monella kuunteleminen tuolloin yhä onnistuu.

Sadoilla tuhansilla suomalaisilla erittäin heikko lukutaito

Kansainvälisestä aikuisten taitotutkimus PIAAC:sta käy ilmi, että Suomessa on 370 000 työikäistä ihmistä, joilla on erittäin heikko lukutaito. Kyse ei kuitenkaan ole täydellisestä lukutaidottomuudesta. Lähes jokainen suomalaisen peruskoulun läpäissyt osaa kyllä ääntää paperille painetut kirjaimet oikeassa järjestyksessä, mutta monet eivät ymmärrä lukemaansa, ja koko homma tuntuu hyvin vaivalloiselta.

Tässä yhteydessä ei voi puhua erityisryhmistä. Kun sadoilla tuhansilla suomalaisilla on vaikeuksia lukemisessa, ei se ole erityistä vaan ihan tavallista.

Lasten ja nuorten lukutaitoon kiinnitetään jatkuvaa huomiota, mutta aikuisten lukemisongelmiin on herätty kunnolla vasta viime aikoina. Opetushallitus julkaisee kansallisen lukutaitostrategian tämän vuoden lopulla. Tavoitteena on laajentaa lukutaitotyötä koskemaan lasten ja nuorten lisäksi myös aikuisia.

Lukea voi, vaikkei näkisi mitään

Kun puhutaan lukemisesta, ajatellaan yleensä paperia, johon on painettu kirjaimia, joita tulkitaan näköaistin välityksellä. Celian eli näkövammaisten kirjaston johtaja Minna von Zansen muistuttaa, että lukea voi, vaikka ei näkisi mitään.

– Lukemiseen tarvitaan vain aivoja, käytettävät aistit ja mediat ovat sivuseikka, von Zansen sanoo ja kertoo esimerkin näkövammaisesta henkilöstä, joka lukee pistekirjoitusta sormillaan.

– Lukemista ei pidä määritellä vain silmillä tehtäväksi. Esimerkiksi ruotsalaiset käyttävät äänikirjojen yhteydessä käsitettä öronläsning, korvalukeminen. On aivan sama, miten ja millä aistilla ihminen lukemista harrastaa. Kaikki tavat ovat yhtä arvokkaita, von Zansen painottaa.

Suomessa on perinteisesti arvostettu kirjallisuutta, kirjoja, kirjaimia, kirjoittamista ja äänetöntä yksinlukemista. Korkeakouluopiskelijat lukevat tenttikirjoja ja vastaavat kirjallisiin tenttikysymyksiin kirjoittamalla. Muualla Euroopassa suulliset tenttikuulustelut ovat yliopistojen arkipäivää, eivätkä ne vaadi mitään poikkeuslupia tai erityisjärjestelyjä.

Monipuolisuus tukee yhdenvertaisuutta

Minna von Zansen ymmärtää kirjallisen tradition merkityksen, mutta ongelmatonta se ei hänen mielestään ole.

– Yhdenvertaisuuden näkökulmasta keskieurooppalainen systeemi on kyllä parempi. Ja kyllähän Suomessakin arvostetaan hyviä puhujia ja esiintyjiä. Aika harva osallistuu seminaareihin tai muihin puhetilaisuuksiin hienosti kirjoitettujen Power Point -diojen vuoksi, von Zansen naurahtaa.

Teksti: Susanna Ahonen

Kansainvälistä lukutaitopäivää vietetään 8. syyskuuta. Uutismedian liitto ja sen jäsenlehdet muistuttavat aistien yhdenvertaisuudesta omassa kampanjassaan: Lukeminen tuo iloa ja surua, faktaa ja fiktiota, tarinoita, oppia ja kokemuksia läheltä ja kaukaa. Luettuna tai kuunneltuna. Anna lukemiselle mahdollisuus, se voi viedä mennessään.