Etusivu
/
7/2025: Maailmanpolitiikan polttopisteessä
/

18.8.2025

7/2025: Maailmanpolitiikan polttopisteessä

Esi- ja alkuopetus

Opinto-ohjaus

Äidinkieli ja kirjallisuus

Ajattelu ja oppimaan oppiminen

Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot

Monilukutaito

Aaro ja 54 000 muuta ekaluokkalaista

Luetaan koulun alkua käsittelevät uutiset, kirjoitetaan kirjeet ekaluokan aloittavalle Aarolle ja kootaan oma vinkkikirja hyvään koulun alkuun.

Lue lisää

Esi- ja alkuopetus

Opinto-ohjaus Äidinkieli ja kirjallisuus

Ajattelu ja oppimaan oppiminen Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot Monilukutaito

Aaro ja 54 000 muuta ekaluokkalaista

1. Lukekaa koulun alkua käsittelevät uutiset: Aaro Niinistö, 7, aloittaa koulun (Iltalehti) ja Poliisi, MLL ja ruokarobotit suojaavat lasten koulutietä Mikkelissä (Länsi-Savo).

Keskustelkaa uutisten pohjalta:

Mitä uutisissa kerrotaan Aarosta ja muista koulun aloittavista ekaluokkalaisista?
Millaisia keinoja aikuiset käyttävät, jotta lasten koulumatka olisi turvallinen?
Mikä oli teidän mielestänne uutisten hauskin, jännittävin tai yllättävin asia?

2. Kirjoita kirje Aarolle ja muille ekaluokkalaisille. Voit kertoa esimerkiksi, miltä koulun (tai esikoulun) alku tuntui sinusta, mitä vinkkejä antaisit ekaluokkalaisille ja mikä mielestäsi tekee koulupäivästä hauskan ja turvallisen?

Pienemmät oppilaat voivat piirtää kuvan ja lisätä siihen pari sanaa.

3. Kootkaa lasten kirjeet ja kuvat yhteiseksi ”hyvän koulun alun vinkkikirjaksi”. Sen voi laittaa luokan seinälle tai lähettää terveisinä ekaluokkalaisille.

Vinkki: Kuunnelkaa vielä Helsingin Sanomien Kuukausiliitteen juttu: Ekaluokkalaiset kertovat, mitä aikuisten sanat tarkoittavat ja keskustelkaa yhdessä: Mikä oli hauskin tai hassuin selitys, jonka kuulitte? Oletteko itse joskus miettineet, mitä jokin sana tarkoittaa? Keksikää pari sanaa ja selittäkää ne omalla tavallanne – niin kuin ekaluokkalaiset tekevät jutussa.

Alakoulu

Terveystieto

Äidinkieli ja kirjallisuus

Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot

Monilukutaito

Paluu arkeen ja harrastuksiin

Onko sinulla harrastus vai leikitkö mieluummin kavereiden kanssa? Miksi kaikilla tulisi olla mahdollisuus mielekkääseen vapaa-aikaan?

Lue lisää

Alakoulu

Terveystieto Äidinkieli ja kirjallisuus

Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot Monilukutaito

Paluu arkeen ja harrastuksiin

1. Elokuussa alkaa paitsi koulu myös monet harrastukset. Piirrä tai kirjoita lyhyesti, mitä tykkäät tehdä vapaa-ajalla. Onko sinulla jokin harrastus? Vai leikitkö mieluummin kavereiden kanssa?

2. Tutki aihetta käsitteleviä juttuja uutismedioista

Harrastukset tuovat ryhtiä arkeen (Viikkosavo)
Lasten ja nuorten urheiluseuraharrastaminen lisääntynyt (Salon Seudun Sanomat)
Lasten halu ja tarve leikkiä on ennallaan – mutta leikit ovat muuttuneet (Keskisuomalainen)

Lue jutut ja mieti: Mitä hyötyä harrastuksista on? Miksi leikki on tärkeää? Mitä eroa on harrastuksella ja leikillä?

3. Osa harrastuksista maksaa paljon. Miettikää yhdessä koko luokan kanssa: Mitä voi harrastaa ilman rahaa? Onko kaikilla lapsilla yhtäläiset mahdollisuudet harrastaa? Miksi on tärkeää, että kaikilla on mahdollisuus mielekkääseen vapaa-aikaan?

4. Lopuksi: Jokainen voi kertoa yhden asian, jonka haluaisi harrastaa tai kokeilla, jos kaikki olisi mahdollista

Yläkoulu

Opinto-ohjaus

Äidinkieli ja kirjallisuus

Ajattelu ja oppimaan oppiminen

Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot

Monilukutaito

Osallistuminen ja vaikuttaminen

Uutisia ja mielipidetekstejä

Tutustutaan koulujen kännykkäkieltoa käsitteleviin uutisiin sekä mielipideteksteihin ja pohditaan niiden eroja.

Lue lisää

Yläkoulu

Opinto-ohjaus Äidinkieli ja kirjallisuus

Ajattelu ja oppimaan oppiminen Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot Monilukutaito Osallistuminen ja vaikuttaminen

Uutisia ja mielipidetekstejä

a) Koulujen alun suuri puheenaihe on ollut koulujen uusi kännykkäkielto, ja siitä on uutisoitu laajasti uutismedioissa ympäri Suomen.

Lue aiheitta käsittelevät uutisjutut Itäväylästä: Lakiin kirjattu kännykkäkielto mietityttää koululaisia sekä Vantaan Sanomista: Helppoa suomea | Kouluihin tuli kännykkäkielto, mutta perheessäkin kannattaa miettiä puhelimen käytölle säännöt
Mieti lukemisen jälkeen, kuinka kiinnostavana koit jutut. Opitko niistä jotakin uutta? Mitä ajattelet, kenelle nämä jutut on erityisesti suunnattu?
Valitse toinen jutuista vielä tarkempaan tarkasteluun. Selvitä, mitä lähteitä toimittaja on jutussaan käyttänyt.

b) Aihe on kirvoittanut medioissa paitsi uutisointia, myös kannanottoja. Uutismedioissa on kirjoitettu aiheesta niin pääkirjoituksia ja kolumneja kuin lukijoiden mielipidetekstejä.

Keskustelkaa yhdessä: Mikä ero on uutisella ja mielipidekirjoituksella? Miksi on tärkeää osata erottaa ne toisistaan? Kuinka helppoa niiden erottaminen mielestänne on?
Lue seuraavat mielipidetekstit (tai vähintään yksi niistä) ja kirjaa ylös, mikä on kirjoittajan pääväite. Mieti lisäksi, oletko kirjoittajan kanssa samaa vai eri mieltä, mitä osin ja miksi?

Kaleva: Kännykkäkielto vapauttaa nyt leikille ja liikkeelle – lyhytkin liikuntatuokio tuo isot hyödyt
Karjalan Heili: Kännykkäkielto kirpaisee, mutta se tarvitaan
Helsingin Sanomat: Koulujen kännykkäkielto toteutuu vain osittain

c. Tee jompikumpi seuraavista

Ryhdy jonkin uutismedian toimittajaksi. Tehtävänäsi on kirjoittaa uutinen koulujen kännykkäkieltoon liittyen, mutta siten, että jutussa olisi jokin uusi, kiinnostava näkökulma. Ideoi mahdollisia aiheita ja näkökulmia jutullesi ja kirjoita sille vähintään otsikko. Voit myös toteuttaa koko juttuprojektin, jos aikaa on.
Kirjoita oma mielipidekirjoitus kännykkäkieltoon liittyen. Mieti etukäteen, mitä tahdot asiasta sanoa ja tiivistä kannanottosi yhteen virkkeeseen. Perustele näkemystäsi eri tavoin ja hyödynnä myös omia kokemuksiasi elokuun ajalta. Lähetä teksti halutessasi omaan lähilehteen.

Vinkki: Tutustu eri juttutyyppeihin juttutyypit-oppimateriaalimme avulla. Omien juttujen teon tukena kannattaa käyttää Jutuntekijän opas -materiaaliamme.

Toinen aste

Historia ja yhteiskuntaoppi

Äidinkieli ja kirjallisuus

Monilukutaito

Osallistuminen ja vaikuttaminen

Maailmanpolitiikan polttopisteessä

Ensimmäisessä tehtävässä sukelletaan Gaza-uutisointiin ja pohditaan eri tietolähteiden luotettavuutta. Toisessa perehdytään Alexander Stubbin rooliin eräänlaisena Trump-kuiskaajana.

Lue lisää

Toinen aste

Historia ja yhteiskuntaoppi Äidinkieli ja kirjallisuus

Monilukutaito Osallistuminen ja vaikuttaminen

Maailmanpolitiikan polttopisteessä

TEHTÄVÄ 1: Gaza uutisissa

Huomio opettajalle: Tehtävä soveltuu hyvin yhteiskuntaopin, historian tai äidinkielen kursseille. Aineisto on ajankohtaista ja saattaa herättää tunteita, joten keskustelua kannattaa ohjata turvallisesti. Tehtävän voi rajata myös vain uutisen ja podcastin analyysiin, jos aikaa on vähän.

1. Katsokaa ja lukekaa Helsingin Sanomien juttu: “Pääsin näkemään Gazan omin silmin, eikä mikään valmistanut minua tähän” (katso video ja lue jutun alku, jos et pääse lukemaan koko juttua). Kuunnelkaa lisäksi Uutisraportti-podcastista kohta, jossa toimittaja Karoliina Knuuti kertoo, miksi nähtiin tarpeelliseksi mennä paikan päälle: Purran viestintäoperaatio, Gaza omin silmin, Trump–Putin.

Keskustelkaa yhdessä:

Miksi ulkomaantoimittaja halusi mennä paikan päälle Gazaan?
Mikä tekee Gazasta raportoinnista erityisen haastavaa?
Millaisia riskejä ja mahdollisuuksia liittyy siihen, että toimittaja raportoi suoraan konfliktialueelta?
Gazan tilanne näkyy vahvasti sosiaalisessa mediassa. Mihin tällaisessa tilanteessa tarvitaan journalismia? Miten journalistinen juttu ja toimittajan läsnäolo eroaa esimerkiksi sosiaalisesta mediasta löytyvistä kuvista ja postauksista?

2. Pohtikaa yhdessä, millaisia tietolähteitä Gazasta on saatavilla. Mitä eroja ja millaisia vahvuuksia ja rajoituksia seuraavilla lähteillä on?

paikallisen asukkaan julkaisemalla videolla somessa
kansainvälisen uutistoimiston raportilla, joka tehdään toimituksesta käsin
ulkomaantoimittajan omilla havainnoilla paikan päältä

3. Kootkaa työskentelynne pohjalta pienryhmissä kolme ohjetta, joiden avulla lukija tai katselija voi arvioida, onko uutinen tai somepostaus luotettava. Jakakaa ryhmien tuotokset luokan yhteiseen “lähdekritiikin työkalupakkiin”.

TEHTÄVÄ 2: Trump-kuiskaaja?

1. Lukekaa Helsingin Sanomien juttu Maailmanpolitiikan pelikaveri, Alexander Stubb sekä Iltalehden pääkirjoitus Stubbin temppu ällistyttää maailmalla. Jos mahdollista, lukekaa lisäksi Wall Street Journalin juttu How Finland’s Golf-Loving President Got Trump to Hear Him Out on Russia (vaatii tilauksen).

2. Keskustelkaa yhdessä:

Miksi Stubb on päässyt mukaan isoihin neuvottelupöytiin?
Mitä tarkoittaa, kun Stubbia kutsutaan Trump-kuiskaajaksi?
Miltä Trumpin ja Stubbin suhde lukemanne perusteella vaikuttaa?
Kuinka suuri merkitys Stubbin golf-osaamisella ja kielitaidolla on tilanteessa ollut?
Millainen merkitys Stubbin osallistumisella on Suomelle? Millaisia tavoitteita Suomi voi tuoda esiin Stubbin kautta?

3. Etsikää vielä muista suomalaisista uutismedioista (ks. sanomalehtihaku) uutisia, jotka käsittelevät Stubbin osallistumista kansainväliseen huippukokoukseen Ukrainan tilanteesta. Millainen kuva tilanteesta uutisoinnin perusteella muodostuu

Erityisryhmät

Liikunta

Äidinkieli ja kirjallisuus

Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot

Monilukutaito

Elintärkeä uimataito

Uimataidon puute ja hukkumiset ovat puhuttaneet paljon tänä kesänä. Perehdytään aihetta käsittelevään uutiseen.

Lue lisää

Erityisryhmät

Liikunta Äidinkieli ja kirjallisuus

Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot Monilukutaito

Elintärkeä uimataito

Uimataidon puute ja hukkumiset ovat puhuttaneet paljon tänä kesänä. Lue aihetta käsittelevä juttu Vantaan Sanomista Helppoa suomea | Toimi näin, jos näet jonkun hukkuvan.

Vastaa lukemisen jälkeen kysymyksiin:

Kuinka iso osa suomalaisista osaa uida?
Millainen muutos uimataidossa on tapahtunut?
Miten vanhemman tulisi toimia, kun on lapsensa kanssa rannalla?
Miten hukkumassa oleva aikuinen yleensä toimii? Entä lapsi?
Veden varaan joutuneen pelastamisessa on hyvä muistaa HRAP-muistisääntö. Mistä sanoista se koostuu?