Etusivu
/
8/2026: Tervetuloa yläkouluun!
/

22.5.2026

8/2026: Tervetuloa yläkouluun!

Esi- ja alkuopetus

Tietotekniikka

Ympäristöoppi

Äidinkieli ja kirjallisuus

Monilukutaito

Osallistuminen ja vaikuttaminen

Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen

Kurkistetaan tiedepajaan

Tutustutaan ekaluokkalaisen Alin perustamaan tiedepajaan ja pohditaan uteliaisuutta, oppimista ja haastattelun tekemistä.

Lue lisää

Esi- ja alkuopetus

Tietotekniikka Ympäristöoppi Äidinkieli ja kirjallisuus

Monilukutaito Osallistuminen ja vaikuttaminen Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen

Kurkistetaan tiedepajaan

Tehtävässä harjoitellaan uutisen lukemista, kuvien tarkastelua, kysymysten tekemistä sekä kuuntelemista. Oppilaat pääsevät myös pohtimaan, miten uutisjuttu syntyy ja ketkä sitä tekevät.

a) Tutustutaan Alin tarinaan. Ekaluokkalainen Ali rakastaa tutkia, miten erilaiset laitteet toimivat. Hän purkaa, kokoaa ja rakentaa asioita omassa tiedepajassaan.

Lukekaa Turun Sanomien juttu: Ekaluokkalainen Ali on rakentanut robotin ja kännykän varavirtalähteitä ja etsikää vastaukset kysymyksiin:

Mitä Alin tiedepajassa tapahtuu?
Mistä Alin kiinnostus tieteeseen ja tekniikkaan on saanut alkunsa?
Millaista tukea ja apua hän on saanut aikuisilta?
Millaisia asioita Ali on rakentanut, korjannut tai tutkinut?

Voitte samalla pohtia:

Mikä Alin tekemisissä tuntuu erityisen kiinnostavalta?
Millaisia asioita sinä haluaisit tutkia tai rakentaa?

b) Tutkikaa uutisjuttua tarkemmin ja selvittäkää yhdessä:

Kuka otti jutun valokuvat?
Kuka kirjoitti jutun?
Miten toimittaja sai tietää jutussa kerrotut asiat?

Pohtikaa myös:

Miksi jutussa on kuvia?
Mitä kuvat kertovat Alista ja hänen tiedepajastaan?

c) Harjoitelkaa haastattelua pareittain

Mieti jokin asia, josta pidät paljon tai jossa olet hyvä. Se voi olla vaikkapa jokin harrastus, uusi taito, kiva leikki tai asia, josta olet erityisen kiinnostunut. Mieti, mitä haluaisit tästä asiasta kertoa tai näyttää muillekin.

Työskennelkää pareittain ja tehkää toisistanne pienet haastattelut. Toinen toimii toimittajana ja toinen haastateltavana. Lopuksi voitte vaihtaa rooleja.

Haastattelukysymykset:

Mistä sinulle tärkeästä asiasta haluat kertoa?
Miten opit sen?
Mikä siinä on hauskaa?
Mitä haluaisit vielä oppia?

Voitte halutessanne ottaa haastatteluista myös kuvat tai piirtää kuvan haastateltavasta hänelle tärkeän asian äärellä jutun yhteyteen.

d) Keskustelkaa lopuksi yhdessä

Miltä tuntuisi olla haastateltavana lehdessä?
Miksi lasten ajatuksista, taidoista ja kiinnostuksenkohteista on tärkeää kertoa?
Mitä uutta toisista ihmisistä voi oppia uutisten ja haastattelujen kautta

Alakoulu

Äidinkieli ja kirjallisuus

Monilukutaito

Vuorovaikutus ja ilmaisu

Kevätpörriäisen parhaat

Tutustutaan koululaishuumoriin, mietitään millainen vitsi saa nauramaan ja keksitään omia vitsejä.

Lue lisää

Alakoulu

Äidinkieli ja kirjallisuus

Monilukutaito Vuorovaikutus ja ilmaisu

Kevätpörriäisen parhaat

Tehtävä sopii erityisesti lukuvuoden loppuun kevyeksi mediakasvatukselliseksi harjoitukseksi. Samalla voidaan keskustella siitä, miten myös huumori ja viihde ovat osa mediaa ja journalismia.

a) Katsokaa Ilta-Sanomien video Kerroimme Kevätpörriäisen vitsejä ihmisille – katso hulvattomat reaktiot ja lukekaa koontijuttu Kevätpörriäinen-lehden parhaat vitsit viime vuosilta

Keskustelkaa yhdessä:

Millaiset vitsit olivat mielestänne hauskoja? Mistä niiden hauskuus syntyi?
Oliko mukana vitsejä, joita ette ymmärtäneet?
Mistä huomasi, että vitsi on tarkoitettu juuri koululaisille?

Voitte myös pohtia:

Saako kaikista asioista vitsailla?
Millainen vitsi voi tuntua ikävältä?

b) Tutkikaa juttua tarkemmin ja selvittäkää:

Ketkä jutun ja videon ovat tehneet?
Miksi lehteen kerätään lasten vitsejä?
Miten tämä video ja juttu eroaa uutisjutusta?

Pohtikaa myös:

Miksi lehdissä julkaistaan välillä kevyitä ja hauskoja sisältöjä?
Millainen tunnelma jutuista välittyy?

c) Keksikää omia koululaisvitsejä

Keksikää yksin tai pareittain omia hyväntuulisia koululaisvitsejä. Keksikää sanamuunnoksia tai -leikkejä tai lainatkaa muotoa jostakin Ilta-Sanomien jutussa esitellystä vitsistä. Lopuksi voitte pitää luokan oman vitsiraadin, äänestää päivän lempparivitsin tai tehdä yhteisen ”luokan Kevätpörriäisen”.

d) Pohtikaa lopuksi yhdessä: Miksi nauraminen tekee hyvää? Millainen on teidän mielestänne hyvä vitsi?

Yläkoulu

Historia ja yhteiskuntaoppi

Opinto-ohjaus

Äidinkieli ja kirjallisuus

Monilukutaito

Osallistuminen ja vaikuttaminen

Vuorovaikutus ja ilmaisu

Tervetuloa yläkouluun!

Tutustutaan Suomen parhaaksi valittuun kouluun ja pohditaan, mikä auttaa uusia oppilaita tuntemaan olonsa turvalliseksi ja tervetulleeksi kouluyhteisössä.

Lue lisää

Yläkoulu

Historia ja yhteiskuntaoppi Opinto-ohjaus Äidinkieli ja kirjallisuus

Monilukutaito Osallistuminen ja vaikuttaminen Vuorovaikutus ja ilmaisu

Tervetuloa yläkouluun!

Tehtävä sopii keskusteluun yhteisöllisyydestä, turvallisesta ilmapiiristä, kouluhyvinvoinnista ja yläkouluun siirtymisestä. Samalla voidaan harjoitella uutistekstin analysointia, näkökulmien tunnistamista ja omien kokemusten pohtimista.

a) Lukekaa Turun Sanomien juttu Miten monikulttuurisesta turkulaiskoulusta tuli Suomen paras? Vastaus on yllättävän inhimillinen ja vastatkaa kysymyksiin

Miksi Lausteen koulu palkittiin?
Millaisia asioita oppilaat ja opettajat pitävät koulussa tärkeinä?
Mitkä asiat lisäävät jutun mukaan turvallisuuden tunnetta koulussa?
Mitä jutussa kerrotaan ystävyydestä ja yhteisöllisyydestä?
Millaisia asioita Lausteen koulusta jutussa erityisesti korostetaan?

b) Tutkikaa jutun rakennetta ja näkökulmaa. Etsikää jutusta ja merkitkää:

kaikki jutussa haastatellut henkilöt
kohta, joka kertoo koulun tunnelmasta erityisen hyvin
kiinnostavin sitaatti

Valitkaa lopuksi yksi jutun kuvista ja kirjoittakaa sille uusi kuvateksti.

c) Jutun kuudesluokkalaiset kertovat olevansa samaan aikaan sekä iloisia että haikeita yläkouluun siirtymisestä. Tehkää pareittain tai pienryhmissä ”Tulevan seiskan selviytymispakkaus”. Ideoikaa:

kolme vinkkiä uudelle seiskaluokkalaiselle
kolme asiaa, joita uudessa koulussa ei tarvitse pelätä
kolme asiaa, jotka tekevät koulusta mukavan paikan

Voitte tehdä työn: julisteena, somepostauksena, miniesitteenä tai tervetuloa yläkouluun -kirjeenä tai viestinä.

e) Keskustelkaa lopuksi yhdessä

Millainen on hyvä kouluyhteisö?
Miten jokainen voi vaikuttaa siihen, että koulussa olisi turvallinen olo?
Mitä voisitte itse tehdä, jotta tulevilla seiskaluokkalaisilla olisi tervetullut olo uudessa koulussa?

Toinen aste

Historia ja yhteiskuntaoppi

Äidinkieli ja kirjallisuus

Monilukutaito

Osallistuminen ja vaikuttaminen

Ääni kuuluviin mielenosoituksessa tai mediassa

Luetaan nuorten mielenosoitusta ja mediasuhdetta käsittelevä kolumni ja pohditaan erilaisia tapoja vaikuttaa yhteiskunnassa.

Lue lisää

Toinen aste

Historia ja yhteiskuntaoppi Äidinkieli ja kirjallisuus

Monilukutaito Osallistuminen ja vaikuttaminen

Ääni kuuluviin mielenosoituksessa tai mediassa

Tehtävä sopii keskusteluun journalismista, somesta, aktivismista ja sananvapaudesta. Samalla harjoitellaan kolumnin analysointia ja pohditaan, millaiset vaikuttamisen tavat tuntuvat itselle luontevilta.

a) Lue Helsingin Sanomissa julkaistu kolumni Aktivistinuoret tukkivat kadut, mutta eivät suostu antamaan haastattelua ja vastaa kysymyksiin.

Miksi moni nuori aktivisti ei halunnut antaa haastattelua?
Millaisia syitä toimittaja löytää nuorten kieltäytymiselle?
Miten toimittaja arvioi median toimintaa?
Mitä jutussa sanotaan somen ja perinteisen median eroista?
Miksi julkisuus voi tuntua pelottavalta?

b) Tutkikaa kolumnin näkökulmaa. Etsikää tekstistä:

kohta, jossa toimittaja kritisoi mediaa
kohta, jossa hän ymmärtää aktivistien toimintaa
kohta, jossa näkyy toimittajan oma mielipide
virke, joka herättää teissä eniten ajatuksia

Pohtikaa lopuksi:

Miten kolumni eroaa uutisesta?
Millaisen kuvan teksti antaa aktivisteista? Entä mediasta?

c) Millainen vaikuttaminen tuntuu omalta? Kolumnissa osa nuorista osallistuu mielenosoitukseen, mutta ei halua antaa haastattelua medialle. Toisille kadulla protestoiminen voi tuntua luontevalta, mutta julkinen esiintyminen ei.

Työskennelkää pareittain tai pienryhmissä ja pohtikaa:

Millaisia erilaisia tapoja vaikuttaa yhteiskunnassa on?
Miksi joku haluaa vaikuttaa juuri somessa, mielenosoituksessa, kirjoittamalla tai keskustelemalla?
Miksi kaikki eivät halua esiintyä julkisuudessa tai omalla nimellään?

Tehkää lista itselle luontevista tavoista vaikuttaa (esimerkiksi keskustelu, somejulkaisut, äänestäminen, mielenosoitukset, kirjoittaminen, vapaaehtoistyö, adressit, videoiden tekeminen, vaikuttaminen omassa koulussa tai auttaminen lähipiirissä).

e) Keskustelkaa lopuksi yhdessä

Miksi joku haluaa kertoa mielipiteensä julkisuudessa? Miksi joku ei halua?
Millaisia hyötyjä ja riskejä julkiseen vaikuttamiseen voi liittyä?
Miten sosiaalinen media on muuttanut vaikuttamista?
Millaiset vaikuttamisen tavat tuntuvat teistä itsestänne luontevilta?

Toinen aste

Äidinkieli ja kirjallisuus

Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot

Monilukutaito

Uimakouluun!

Tutustutaan uimakouluja käsittelevään uutiseen ja harjoitellaan hyödyllisen tiedon etsimistä omasta kotikunnasta.

Lue lisää

Toinen aste

Äidinkieli ja kirjallisuus

Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot Monilukutaito

Uimakouluun!

Tehtävässä harjoitellaan uutisen lukemista, tärkeiden tietojen löytämistä sekä oman arjen kannalta hyödyllisen tiedon etsimistä.

a) Tutustukaa uutiseen. Lukekaa uutinen Helsingin Uutisissa julkaistu uutinen: Helsingin uimarannoilla maksuttomia pop up -uimakouluja kesällä ja etsikää vastaukset kysymyksiin.

Missä uimakouluja järjestetään?
Kenelle uimakoulut on tarkoitettu?
Mitä uimakouluissa harjoitellaan?
Kuinka monta opetuskertaa uimakoulu sisältää?
Millä kielellä opetusta annetaan?

b) Selvittäkää uimakoulujen tilanne omalla paikkakunnallanne:

Järjestetäänkö paikkakunnallanne tai sen lähiseudulla tulevana kesänä uimakouluja?
Onko niissä vielä tilaa?
Kenelle uimakoulut on tarkoitettu?
Miten uimakouluun ilmoittaudutaan?

Voitte etsiä tietoa esimerkiksi oman kunnan verkkosivuilta, uimahallin sivuilta, urheiluseurojen sivuilta tai paikallislehdestä.

c) Kootkaa vielä lista tärkeistä vesiturvallisuusasioista. Mitä uidessa on olennaista muistaa? Millaiset varusteet tarvitaan? Millaista on vastuullinen toiminta uimarannalla? Kirjoittakaa vähintään viiden kohdan muistilista turvallisiin uimaretkiin ensi kesäksi.

d) Keskustelkaa lopuksi yhdessä

Miksi uimataito on niin tärkeä?
Milloin itse tunnette olonne vedessä turvalliseksi?
Mitä uusia taitoja haluaisitte oppia tulevana kesänä?