Tutkimus: Nuoret haluavat vaikuttaa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon nykyistä enemmän
Yläkouluikäiset nuoret tahtovat vaikuttaa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon nykyistä enemmän, selviää Sanomalehtien Liiton Kantar TNS:lta tilaamasta Nuoret ja vaikuttaminen -tutkimuksesta. Tutkimuksessa selvitettiin, mihin 13–15-vuotiaat nuoret tahtovat vaikuttaa ja mitkä ovat heille tärkeimpiä vaikuttamisen tapoja.
Lähes 90 prosenttia vastaajista pitää tärkeänä, että päättäjät kuuntelisivat nuorten mielipiteitä. He kuitenkin kokevat, että nuorten näkemyksiä kuullaan tällä hetkellä päätöksenteossa varsin heikosti.
Yli puolet yläkouluikäisistä pitää tärkeänä sitä, että he pääsevät vaikuttamaan globaaleihin asioihin kuten ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. Kuitenkin vain kahdeksan prosenttia nuorista kokee, että etsittäessä ratkaisuja maailmanlaajuisiin ongelmiin heitä kuullaan hyvin ja neljäosa on sitä mieltä, että nuoria kuullaan erittäin huonosti.
Noin puolet nuorista pitää tärkeänä sitä, että voi vaikuttaa oman paikkakunnan ja koko Suomen asioihin. Nuoret kokevat, että saavat näkemyksensä parhaiten kuuluviin paikallistasolla – neljäsosa nuorista on sitä mieltä, että tulevat hyvin kuulluiksi oman paikkakunnan asioissa. Sen sijaan vain 13 prosenttia nuorista on sitä mieltä, että heitä kuullaan hyvin koko Suomea koskevassa päätöksenteossa.
Nuorten terveiset tulevalle eduskunnalle: Keskittykää ilmasto- ja ympäristökysymyksiin
Ilmaston- ja ympäristönsuojelun edistäminen on yläkouluikäisten mielestä tulevan vaalikauden tärkein teema, johon hallituksen ja eduskunnan tulisi erityisesti keskittyä. Vaalikaudella tulisi nuorten mielestä keskittyä lisäksi koulutuksen kehittämiseen sekä eriarvoisuuden vähentämiseen.
Erityisesti tytöt näkevät ympäristönsuojeluun ja tasa-arvoon liittyvät teemat tärkeinä. Pojilla vaalikauden tärkeimmäksi teemaksi ympäristönsuojelun edelle nousee koulutuksen kehittäminen.
Nuoret vaikuttavat arjessa ja somessa
Yläkouluikäisistä 90 prosenttia on pyrkinyt viimeisen vuoden aikana vaikuttamaan johonkin itselle tärkeään asiaan. Nuorten vaikuttaminen painottuu hyvin vahvasti arkeen – vaikuttaminen kotona, kaveriporukassa ja koulussa on selvästi yleisintä ja myös kaikista tärkeintä. Sen sijaan vain harva nuori on pyrkinyt vaikuttamaan yhteiskunnalliseen päätöksentekoon omalla paikkakunnalla, valtakunnallisesti tai globaalisti.
Yläkouluikäisille sosiaalinen media on selkeästi tärkein vaikuttamiskanava. Yli 70 prosenttia nuorista pitää somea itselleen luontevimpana kanavana vaikuttaa. Nuoret tahtovat lisäksi vaikuttaa kertomalla tärkeistä asioista kavereille ja vanhemmille sekä ostospäätöksillä ja muilla arjen pienillä valinnoilla. Viidesosa vastanneista nuorista haluaa vaikuttaa median välityksellä esimerkiksi kirjoittamalla mielipidekirjoituksen tai ottamalla yhteyttä suoraan toimittajaan.
Nuorilta kysyttiin myös, kuinka hyvin media huomioi nuoret. Nuorten kannalta tärkeitä aiheita käsitellään vastaajien mielestä mediassa kohtalaisen hyvin, tosin tässä mielipiteet jakautuvat varsin vahvasti. Nuorten näkemyksiä sen sijaan kuullaan mediassa melko huonosti.
”Tämän tutkimuksen perusteella nuoret toivovat sekä päättäjiltä että medialta sitä, että heidät otetaan vakavasti ja heidän näkemyksiään kuullaan”, mediakasvatusasiantuntija Hanna Romppainen Sanomalehtien Liitosta sanoo. ”On tärkeää kuulla nuoria asiantuntijoina muulloinkin kuin suoraan nuorten elämään liittyvissä aiheissa – sekä yhteiskunnallisessa päätöksenteossa että mediassa.”
Sanomalehtiviikko kannustaa vaikuttamaan
Nuoret ja vaikuttaminen -tutkimus on osa koulujen ja lehtien yhteistä Sanomalehtiviikkoa, jota vietetään viikolla 5. Sanomalehtiviikko on mediakasvatuksen teemaviikko, joka antaa työkaluja kriittiseen medialukutaitoon, oman media-arjen peilaamiseen sekä osallistumiseen ja vaikuttamiseen. Vuoden 2019 Sanomalehtiviikon teema on vaikuttaminen.
Kantar TNS toteutti Nuoret ja vaikuttaminen -tutkimuksen Sanomalehtien Liiton toimeksiannosta 28.12.2018–10.1.2019 TNS Gallup Forum -vastaajakannan avulla. Tutkimukseen vastasi 576 nuorta. Vastaajajoukko edustaa 13–15-vuotiaita suomalaisia sukupuolen, iän ja asuinpaikan mukaan.