”Journalismin tärkein rooli on vaalia demokratiaa”, Uutismedian liiton projektipäällikkö Susanna Ahonen kirjoittaa Uutisia!-juhlalehden kolumnissaan.

Maailman talousfoorumin tuore riskiraportti arvioi, että lyhyellä tähtäimellä ihmiskuntaa pahiten uhkaava ilmiö on disinformaatio. Sen pelätään kärjistävän yhteiskuntien sisäistä polarisaatiota, murentavan demokratioita, johtavan viharikoksiin, väkivaltaisiin protesteihin ja terrorismiin sekä muodostavan valtavan riskin globaalille taloudelle.

Vuodesta 2024 on tulossa kaikkien aikojen vaalivuosi. Vaalit käydään yli 40 maassa, joissa asuu yhteensä yli kolme miljardia ihmistä. Demokratian kivijalka rakentuu avoimuudelle, vapaalle tiedonvälitykselle ja kansalaisten aktiiviselle osallistumiselle. Jos äänestäjät eivät tiedä, mikä on totta ja mikä valhetta, koko systeemi sulaa omaan mahdottomuuteensa.

Uutismedian liitto korostaa informaatiolukutaidon merkitystä. Kriittinen ajattelu ja kyky arvioida tiedon luotettavuutta ovat avainasemassa. Jokaisen on tärkeää ymmärtää, että muun muassa sosiaalisen median alustoilla levitetään vaikka minkälaista hölynpölyä, jonka tavoitteena on synnyttää kaaosta ja eripuraa. Julkisen sanan neuvoston jäsenmediat, kuten vaikkapa Helsingin Sanomat, Lapin Kansa, Aamulehti ja Satakunnan Kansa, ovat sitoutuneet  totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen. Niiden palkkalistoilla olevat toimittajat ovat tiedonhaun ja faktantarkistuksen ammattialaisia. On turvallista sanoa, että jokainen Journalistin ohjeisiin sitoutunut tiedotusväline pyrkii totuuteen ja on luottamuksemme arvoinen. Virheitä tehdään ja mokia sattuu, mutta journalistisen median tunnistaa siitä, että se myöntää mokansa ja korjaa virheensä julkisesti.

Journalismin tärkein rooli on vaali a demokratiaa. Journalistinen vastuu ulottuu kaupunki- ja paikallislehdistä aina valtakunnan tasolle asti. Jos ihmiset eivät erota journalistista tiedonvälitystä muusta viestinnästä, olemme pulassa. Tässä piilee yksi demokratian haavoittuvuuksista.

Koululaisille on annettava eväät kriittiseen ajatteluun ja tiedon arviointiin. Journalismin syvempi ymmärtäminen osana demokraattista järjestelmää on syytä liittää osaksi kansallista opetussuunnitelmaa. Lapset ja nuoret ovat tulevaisuuden päätöksentekijöitä, ja heidän tulee tehdä valintoja perustuen luotettavaan tietoon. Informaatiolukutaito on monivaiheinen prosessi, ja sen oppiminen alkaa varhain. Oppikirjojen tulisi syventyä journalismin rooliin yhteiskunnassa ja antaa nuorille työkalut tiedon arviointiin. Ilman vahvaa informaatiolukutaitoa demokratia jää haavoittuvaksi ja alttiiksi ulkopuolisille vaikutteille.

Demokraattisen yhteiskunnan perusta on luotettava tieto. Informaatiolukutaito on avain demokratian suojelemiseen ja vahvistamiseen. Se ei ole vain yksilön taito, vaan yhteiskunnan kollektiivinen voimavara, joka pitää demokratiamme elinvoimaisena.

Kirjoittaja on Uutismedian liiton informaatiolukutaitohankkeen projektipäällikkö. Tutustu: www.uutismediat.fi/informaatiolukutaito